Uutisessa kerrotaan, että asioiden ja hyödykkeiden hinnat ovat nousseet vaikka itse niiden kustannukset eivät juurikaan. Hintoja ollaan nostettu esimekiksi Venäjä hyökkäyssodan varjolla, sekä koronapandemian seurauksena. Tämä ei kuitenkaan voi olla syynä esimerkiksi legojen hintojen nousuun. Legojen hinnat ovat nousseet seitsemällä prosentilla viime vuodesta. Legojen valmistusaineen muovin hinta on taas romahtanut. Tällöin hinnan nousua ei voida selittää sodan, tai korona pandemian avulla. Uutisessa kerrotaan, että yritykset voivat käyttää tekosyynä hintojen nousulle hätätilannetta energiakriisistä, pandemiasta ja toimitusketjujen häiriöistä.

Sähkön hinnat ovat nousseet, sekä elintarvikkeiden, kuten tomaatin. Puheet taloudesta, pääosalti hintojen noususta koskien sähköä, bensaa ja elintarvikkeita ovat jo yleisiä keskuudessamme. Olemme tiedostaneet hintojen nousun ja puhumme siitä yleisesti. Ylen uutisessa: Kustannukset eivät ole nousseet, mutta osa yrityksistä on silti nostanut hintoja reippaasti – näin se tapahtuu (yle.fi) , 11.3.2023. Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti kertoo, että ”myös yleistynyt inflaatiopuhe lisää yritysten mahdollisuuksia nostaa hintoja.” Tämä on itsestäänselvyys. Kukapa ei haluaisi tienata itselleen enemmän rahaa, kun siihen on mahdollisuus? Yritykset pyrkivät aina maksimalisoimaan tuottonsa ja nyt sille on oiva aika.

Mielestäni on julmaa käyttää hyödyksi aikoja, jolloin jotkut ihmiset kärsivät, jotta voidaan tuottaa rahaa. Toki tämä on bisnestä ja bisnesmaailma voi olla karua. Fiksuahan tämä on yrityksiltä, niin kauan kun ihmiset ovat valmiita maksamaan hyödykkeistä. Jos hinnat nousevan jatkuvasti, tulee niille jossain kohti paljon vähemmän kysyntää eikä tämäkään ole yrityksille kannattavaa bisnestä.