Iltalehdessä julkaistussa Satu Äijälän artikkelissa “SP: Venäjä siirtyi kohti sotataloutta, ja sen voi nähdä venäläisten autoissa” (13.3.2023, 13:00) kerrotaan siitä, miten Venäjä on siirtymässä markkinataloudesta kohti omavaraista sotataloutta. Sotatalouteen siirtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maa sulkeutuu ja sodan tarpeet ovat ensisijaisia. Loppujen lopuksi kehitys riippuu kuitenkin Venäjän ja Ukrainan sodan lopputuloksesta.

Mielestäni tämä on yhtä aikaa surullinen, mutta ymmärrettävä asia ja kohtalo. Kansalaisten “peruselämä” ja tavat saattavat kärsiä, esimerkiksi “Bofit kertoo, että muutoksen vuoksi joillain toimialoilla tuotteet voivat muuttua aiempaa yksinkertaisemmiksi. Tästä yhtenä esimerkkinä mainitaan esimerkiksi venäläiset henkilöautot, joissa ei välttämättä enää ole turvatyynyjä tai muita vastaavia lisäosia”. Kansa joutuu niin sanotusti alistumaan Venäjän päättäjien päätöksiin. Putinin ja muiden takia nyt myös Venäläiset joutuvat kärsimään.

Kun Venäjä on siirtymässä sotatalouteen, tarkoittaa se luonnollisesti sitä, että sillä on parempi mahdollisuus menestyä sodassa. Se panostaa taloudellisesti sotaan ja ottaa kansalta pois. Armeija vahvistuu entisestään. Tämä rikastuttaa Putinia ja muita herroja, kun taas kansan hyvinvoinnin taso laskee.

Venäjän siirtyminen markkinataloudesta sotatalouteen on siis ristiriitainen mutta Venäjän johtoa ajatellen ymmärrettävä suunta. Ukrainalle tämä on luonnollisesti huono asia, sillä sen vastustajan armeija vahvistuu. Ukrainan täytyy myös miettiä, miten reagoi Venäjän sotatalouteen. Mikäli Suomi olisi joskus identtisessä tilanteessa, en usko, että Suomen päättäjät toimisivat samalla tavalla. Uskon, että Suomessa yhteiskunnan hyvinvointi pantaisiin aina etusijalle.