Ylen uutisessa kerrotaan yliopisto opiskelijoiden mediaanilainamäärän yli kolminkertaistuneen kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 opintolainaa otettiin suunnilleen 6 700 euroa ja vuonna 2022 suurimmillaan jopa 22 600 euroa. Suurta harppausta osin selittää opintolainojen kuukausimäärän korottaminen vuonna 2017. Kyseisellä muutoksella on ollut paljon vaikutusta opiskelijoilla oman asunnon hankkimisessa.

Opintolainan ottaminen ja myöhemmin sen maksaminen voi olla hyvinkin stressaavaa monille opiskelijoille. Ja tämä vaikuttaa negatiivisesti heidän mielenterveyteensä ja yleiseen hyvinvointiin. Stressi lainan ottamisesta voi myös vaikuttaa monien opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmiin. Mutta lainan lisäksi voi kuitenkin opiskelun ohella tienata käymällä töissä. Toisaalta töissä käyminen voi tehdä opintoihin keskittymisestä hankalaa. Joillekin töissä käyminen on toimivampi tapa kuin lainan ottaminen, kun taas toisille ei.

Lainan ottamista selittää opiskelijoiden oma taloudellinen tausta. Kaikkien ei edes tarvitse ottaa lainaa ollenkaan, kun taas joidenkin on pakko selviytyäkseen. Varakkaammat opiskelijat saattavat saada rahallista tukea perheeltään, eivätkä sen koommin tarvitse erillistä lainaa.

Pankin luoma stressitestaus suositellaan tekemään, koska sillä varmistetaan maksukyky, kun korko nousee. Tämä antaa realistisemman kuvan opiskelijoille heidän taloudestaan ja auttaa heitä asuntoa etsiessä. Lainan määrä kuuluisi kuitenkin olla kohtuullinen lainamaksukykyyn nähden, jotta ei esimerkiksi joudu tulojen muuttuessa maksu vaikeuksiin. Vaikka siitä huolimatta opiskelija päättäisi ottaa opintolainaa enemmän kuin olisi järkevää, on kuitenkin hyvä asia, että takaisinmaksu aika on pitkä, peräti 30 vuotta. Opiskelijoiden lainataakka on kasvanut merkittävästi, ja sillä voi olla vaikutuksia oman asunnon ostoon (yle.fi)