Suomen julkisen talouden suhteellinen velkaantuminen on kasvanut. Harri Pietarisen kirjoittamassa uutisessa ”Suomi oli vielä hiljan tasoissa Ruotsin kanssa, nyt Suomi velkaantuu ”räjähtävällä uralla” – mitä tapahtui?” (Helsingin Sanomat 10.1.2023) kerrotaan, että Suomen julkisen talouden velkaantuminen on erkaantunut muista pohjoismaista täysin omalle polulleen. Suomella tilanne on ollut 15 vuotta heikompi, verrattuna muihin pohjoismaihin, eikä tilanne ole tuoreimpien ennusteiden mukaan korjaantumassa nopeasti. Uutisessa annetaan myös tilastotietoja, esimerkiksi Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) on kasvanut vuoden 2008 alle 35 prosentista viime vuodelle ennustettuun reiluun 72 prosenttiin. Samassa ajassa Ruotsin julkinen velka on laskenut noin 38 prosentista noin 32 prosenttiin ja Tanskan noussut noin 33 prosentista noin 36 prosenttiin.

Mielestäni tilanne on vähän huolestuttava, sillä velkaantuminen ei ole koskaan hyvä asia. Uutisessa nostetaan esille erilaisia kriisejä, joista tilanne voisi johtua. Myös hallitusten päätökset ovat vaikuttaneet velkaantumiseen. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituksen aikaan talous piristyi, mutta Sanna Marinin hallituksen aikaan velkaannuttiin paljon lisää. Velkaantuminen johtuu osittain kriiseistä, mutta ei täysin. Mielestäni jokainen hallitus on tehnyt parhaansa, eikä hallitusta voi täysin siitä syyttää. Mutta totuus on kuitenkin se, että hallituksen päätökset määrää velkaantumisen. Jokainen voi vaaleissa äänestää sellaisia henkilöitä, jotka osaisivat tehdä hyviä päätöksiä. Täten mielestäni myös kansa on vaikuttanut velkaantumiseen. Kaikkien Täysi-ikäisten pitäisi mielestäni käyttää heidän, äänioikeutensa, jotta saataisiin mahdollisimman hyvät päättäjät, jotka osaisivat tehdä hyviä talouteen ja velkaantumiseen vaikuttavia päätöksiä.

Suomi oli vielä hiljan tasoissa Ruotsin kanssa, nyt Suomi velkaantuu ”räjähtävällä uralla” – mitä tapahtui? - Talous | HS.fi