Selaillessani Helsingin Sanomien talousuutisia, törmäsin lentolippujen hintaa koskevaan uutiseen. Uutinen kulki nimellä “Lentoliput ovat kallistuneet roimasti, eikä entiseen ole paluuta”. Uutisen on kirjoittanut Harri Pietarinen ja se julkaistiin Helsingin Sanomissa 12.5.2023. Uutisessa kerrotaan, että moni länsieurooppalainen lentoyhtiö ennustaa vahvaa matkailukautta ensi kesäksi. Kysynnän myötä lentolippujen hintoja on nostettu. Uutisessa kerrotaan, että myös pandemialla on ollut oma osansa lentolippujen hintojen nousussa. Pietarinen kirjoittaa uutisessaan seuraavasti: “Vuoden 2020 keväällä kärjistynyt koronapandemia teki lentomatkustajista varovaisia ja muutti ostokäyttäytymistä siten, että lentomatkustajat ostavat lippunsa aiempaa myöhemmin.”

Oma kantani asiaan on se, että siinä on sekä hyvät että huonot puolensa. Luonnollisesti kysyntä on hyväksi lentoyhtiöille. Kysynnän myötä lentoyhtiöt saavat rahaa ja näin hyötyvät matkailukysynnästä taloudellisesti. Asiassa on kuitenkin mielestäni toinenkin puoli, mikä tulisi ottaa huomioon. Meille suomalaisille matkailu ulkomaille voi olla vuoden kohokohta. Jos Suomen räntä alkaa turhauttamaan, on helppo pakata ja lähteä perheen kanssa matkan päälle. Lentolippujen hinnan nousun vuoksi tämä ei ole kuitenkaan aivan niin helppoa läheskään kaikille. Kaikissa perheissä ei ole niin hyvä taloudellinen tilanne, että matkan kustantaminen olisi mahdollista. On kuitenkin otettava huomioon myös se, että tietenkään tällaisessa tilanteessa kaikkia yksilöitä ei pysty ottamaan huomioon. Olisi mahtavaa, jos kaikki ne, ketkä haluavat lähteä reissuun edes hetkeksi, pääsisi toteuttamaan matkan, mutta se vaan ei ole mahdollista. Tuskinpa lentoyhtiötkään tahallaan haluaisivat tuhota useiden lapsiperheiden lomasuunnitelmat. Yhteenvetona voisin sanoa, että uskon lentolippujen hintojen nousun aiheuttavan vaihtelevia reaktioita osapuolissa.

 https://www.hs.fi/talous/art-2000009576418.html. 

Fortum-konserni on tehnyt merkittävän päätöksen kirjata alas koko 1,7 miljardin euron omistuksensa Venäjällä. Tämä alaskirjaus on seurausta Venäjän energiasektorin muutoksista ja liiketoimintaympäristön epävarmuudesta. Toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan Fortum on kärsinyt Venäjän-liiketoiminnoissa noin 2 miljardin euron nettokassatappion. Venäjän viranomaiset ottivat yhtiön omaisuuden haltuunsa ja erottivat paikallisen tytäryhtiön toimitusjohtajan. Fortumin päätös alaskirjauksesta tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö pitää Venäjän toimintoja arvottomina ja merkitsee tämän nyt myös kirjanpitoon. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 784 miljoonaa euroa, mikä osoittaa vahvaa suorituskykyä vaikeissa olosuhteissa.

Fortumin päätös kirjata alas Venäjän liiketoimintansa herättää vakavia huolenaiheita ja kuvastaa haasteita, joita yritykset kohtaavat toimiessaan epävakailla markkinoilla. Venäjän energiasektori on tunnettu monimutkaisista säännöistä, poliittisesta epävarmuudesta ja omistusoikeuteen liittyvistä riskeistä. Fortum on tehnyt mittavia investointeja Venäjälle, mutta nyt yhtiön on jouduttu toteamaan näiden toimintojen arvottomuus.

Tämä tilanne herättää kysymyksiä Venäjän liiketoimintaympäristön toimivuudesta ja vakaudesta. Yritysten on voitava luottaa oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintaympäristön vakauden säilymiseen, jotta ne voivat menestyä pitkällä aikavälillä. Fortumin kokema alaskirjaus ja nettokassatappio ovat merkittävä isku yrityksen taloudelle ja omistaja-arvolle.

Tässä vaiheessa on tärkeää, että Fortum valvoo omia oikeuksiaan ja käyttää kaikkia mahdollisia oikeudellisia keinoja saadakseen korvauksia menetetyistä investoinneistaan Venäjällä. Yritysten on voitava luottaa kansainvälisen lainsäädännön suojeluun ja investointisuojasopimusten kunnioittamiseen. Fortumin päätös puolustaa omia oikeuksiaan lähettää vahvan viestin siitä, että yritykset eivät hyväksy mielivalta ja oikeusvaltioperiaatteiden loukkaamista. Tällaiset tapaukset vaikuttavat yritysten investointipäätöksiin ja luottamukseen kyseisen maan liiketoimintaympäristöä kohtaan.

https://yle.fi/a/74-20031233

Inflaatio on taloudellinen ilmiö, joka koetaan yleensä hyvin monimutkaisena. Se voi olla hyödyllinen, jos sitä hallitaan oikein, mutta se voi myös olla haitallinen, jos inflaation negatiiviset vaikutukset karkaavat käsistä. On tärkeää, että inflaatiota tarkkaillaan huolellisesti ja hallitaan järkevästi, jotta se ei vahingoittaisi taloutta liikaa. Ylen julkaisemassa uutisessa ”Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta” (Yle.fi 4.4.2023) pankkiyhtiö Danske Bank toteaa, että suomen talous ei tule kohtaamaan huimaa kasvu vaihetta, koska inflaatio nakertaa kuluttajien ostovoimaa ja nousseet korot tulevat jarruttamaan taloutta pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä talouteen merkittävästi vaikuttava inflaatio tulee vaikuttamaan monin tavoin eri ihmisiin ja eri talouden sektoreihin.

Itse olen huomannut inflaation merkityksen etenkin erilaisten tuotteiden ja palveluiden välillä. Kysynnän ja tarjonnan suhde on tässäkin asiassa merkittävä tekijä, Hinnat alkavat inflaatiossa nousta, kun rahan tarjonta kasvaa nopeammin, kuin itse talous. Palveluiden ja tuotteiden hintojen nousu tulee erityisesti vaikuttamaan valtion pienituloisempiin ihmisiin. Heillä saattaa olla vähemmän taloudellista liikkumavaraa, joten heidän on vaikeampaa ostaa tuotteita, kun hinnat nousevat. Tämä voi johtaa siihen, että heidän on leikattava kulutustaan muilla alueilla, mikä voi aiheuttaa lisää taloudellisia haasteita. Kyllähän se hieman raivostuttavaa on, että sama raha ei ole enää saman arvoista, kuin ennen.

Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta | Yle Uutise

Helsingin Sanomien julkaisemassa uutisessa ”Eteläafrikkalaisella kaivosyhtiöllä on suuret suunnitelmat suomessa” kerrotaan Etelä-Afrikkalaisen kaivosyhtiön aikomuksista sijoittaa Suomalaiseen kaivosyhtiö Keliberiin. Afrikkalaisen kaivosyhtiön Sibanye-Stillwaterin toimitusjohtaja on ilmoittanut jopa 558 miljoonan euron investoinneista Suomalaiseen yhtiöön. Aikomuksena on ilmeisesti rakentaa Suomea kohti akkumetallien ja -kierrätyksen kansainvälistä keskittymää.

Mielestäni ajatus ei ole huono, Suomi ei ole kovinkaan monella alalla hirveän iso maailmanlaajuisesti. Joten tällä alalla nousu maailmanlaajuisesti, ei varmaankaan ainakaan vahinkoa aiheuta. Akkuteollisuudessa liikkuu isot rahat ja akkumetallien kysyntä kasvaa koko ajan varsinkin Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Varsinkin suuret autoteollisuudessa olevat yhtiöt ovat tärkeitä asiakkaita kuten BMW, Mercedes-Benz sekä Volkswagen.

Uutisessa kerrotaan myös Kiinasta ja sen akkuteollisuudesta. Nykyisten poliittisten jännitteiden takia on tärkeää pystyä itsekin tuottamaan edes joitakin tuotteita. Kiina on ollut suuri akkuteollisuuden tuottaja jo kauan ja olisi hyvä, että riippuvuus Kiinasta autoteollisuudessa vähenisi. Todennäköistä on että Kiina tekee nämä jutut kaupan kannalta mutta ei voi koskaan tietää milloin se muuttuu ja muu maailma joutuisi olemaan omillaan.

Tämä olisi myös mahdollisuus luoda lisää työnpaikkoja Suomeen ja samalla vähentää työttömyyttä ja siten lisätä valtion tuloja. Mutta kuten kaikella hyvällä syntyy myös jotain pahaa. Lisääntyvällä kaivosteollisuudella on omat vaikutuksena luontoon, liika kaivanta vähentää luonnonvaroja ja sillä voi olla negatiiviset vaikutukset lähiluontoon ja sen eläimistöön. Kaiken kaikkiaan tämä on mahdollisuus tehdä rahaa ja kenelle se ei kelpaisi

 

(1566)

https://www.hs.fi/talous/art-2000009565534.htm