Oma kantani asiaan on se, että siinä on sekä hyvät että huonot puolensa. Luonnollisesti kysyntä on hyväksi lentoyhtiöille. Kysynnän myötä lentoyhtiöt saavat rahaa ja näin hyötyvät matkailukysynnästä taloudellisesti. Asiassa on kuitenkin mielestäni toinenkin puoli, mikä tulisi ottaa huomioon. Meille suomalaisille matkailu ulkomaille voi olla vuoden kohokohta. Jos Suomen räntä alkaa turhauttamaan, on helppo pakata ja lähteä perheen kanssa matkan päälle. Lentolippujen hinnan nousun vuoksi tämä ei ole kuitenkaan aivan niin helppoa läheskään kaikille. Kaikissa perheissä ei ole niin hyvä taloudellinen tilanne, että matkan kustantaminen olisi mahdollista. On kuitenkin otettava huomioon myös se, että tietenkään tällaisessa tilanteessa kaikkia yksilöitä ei pysty ottamaan huomioon. Olisi mahtavaa, jos kaikki ne, ketkä haluavat lähteä reissuun edes hetkeksi, pääsisi toteuttamaan matkan, mutta se vaan ei ole mahdollista. Tuskinpa lentoyhtiötkään tahallaan haluaisivat tuhota useiden lapsiperheiden lomasuunnitelmat. Yhteenvetona voisin sanoa, että uskon lentolippujen hintojen nousun aiheuttavan vaihtelevia reaktioita osapuolissa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009576418.html.
]]>Fortumin päätös kirjata alas Venäjän liiketoimintansa herättää vakavia huolenaiheita ja kuvastaa haasteita, joita yritykset kohtaavat toimiessaan epävakailla markkinoilla. Venäjän energiasektori on tunnettu monimutkaisista säännöistä, poliittisesta epävarmuudesta ja omistusoikeuteen liittyvistä riskeistä. Fortum on tehnyt mittavia investointeja Venäjälle, mutta nyt yhtiön on jouduttu toteamaan näiden toimintojen arvottomuus.
Tämä tilanne herättää kysymyksiä Venäjän liiketoimintaympäristön toimivuudesta ja vakaudesta. Yritysten on voitava luottaa oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintaympäristön vakauden säilymiseen, jotta ne voivat menestyä pitkällä aikavälillä. Fortumin kokema alaskirjaus ja nettokassatappio ovat merkittävä isku yrityksen taloudelle ja omistaja-arvolle.
Tässä vaiheessa on tärkeää, että Fortum valvoo omia oikeuksiaan ja käyttää kaikkia mahdollisia oikeudellisia keinoja saadakseen korvauksia menetetyistä investoinneistaan Venäjällä. Yritysten on voitava luottaa kansainvälisen lainsäädännön suojeluun ja investointisuojasopimusten kunnioittamiseen. Fortumin päätös puolustaa omia oikeuksiaan lähettää vahvan viestin siitä, että yritykset eivät hyväksy mielivalta ja oikeusvaltioperiaatteiden loukkaamista. Tällaiset tapaukset vaikuttavat yritysten investointipäätöksiin ja luottamukseen kyseisen maan liiketoimintaympäristöä kohtaan.
https://yle.fi/a/74-20031233
]]>Itse olen huomannut inflaation merkityksen etenkin erilaisten tuotteiden ja palveluiden välillä. Kysynnän ja tarjonnan suhde on tässäkin asiassa merkittävä tekijä, Hinnat alkavat inflaatiossa nousta, kun rahan tarjonta kasvaa nopeammin, kuin itse talous. Palveluiden ja tuotteiden hintojen nousu tulee erityisesti vaikuttamaan valtion pienituloisempiin ihmisiin. Heillä saattaa olla vähemmän taloudellista liikkumavaraa, joten heidän on vaikeampaa ostaa tuotteita, kun hinnat nousevat. Tämä voi johtaa siihen, että heidän on leikattava kulutustaan muilla alueilla, mikä voi aiheuttaa lisää taloudellisia haasteita. Kyllähän se hieman raivostuttavaa on, että sama raha ei ole enää saman arvoista, kuin ennen.
Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta | Yle Uutise
]]>Mielestäni ajatus ei ole huono, Suomi ei ole kovinkaan monella alalla hirveän iso maailmanlaajuisesti. Joten tällä alalla nousu maailmanlaajuisesti, ei varmaankaan ainakaan vahinkoa aiheuta. Akkuteollisuudessa liikkuu isot rahat ja akkumetallien kysyntä kasvaa koko ajan varsinkin Yhdysvalloissa sekä Euroopassa. Varsinkin suuret autoteollisuudessa olevat yhtiöt ovat tärkeitä asiakkaita kuten BMW, Mercedes-Benz sekä Volkswagen.
Uutisessa kerrotaan myös Kiinasta ja sen akkuteollisuudesta. Nykyisten poliittisten jännitteiden takia on tärkeää pystyä itsekin tuottamaan edes joitakin tuotteita. Kiina on ollut suuri akkuteollisuuden tuottaja jo kauan ja olisi hyvä, että riippuvuus Kiinasta autoteollisuudessa vähenisi. Todennäköistä on että Kiina tekee nämä jutut kaupan kannalta mutta ei voi koskaan tietää milloin se muuttuu ja muu maailma joutuisi olemaan omillaan.
Tämä olisi myös mahdollisuus luoda lisää työnpaikkoja Suomeen ja samalla vähentää työttömyyttä ja siten lisätä valtion tuloja. Mutta kuten kaikella hyvällä syntyy myös jotain pahaa. Lisääntyvällä kaivosteollisuudella on omat vaikutuksena luontoon, liika kaivanta vähentää luonnonvaroja ja sillä voi olla negatiiviset vaikutukset lähiluontoon ja sen eläimistöön. Kaiken kaikkiaan tämä on mahdollisuus tehdä rahaa ja kenelle se ei kelpaisi
(1566)
https://www.hs.fi/talous/art-2000009565534.htm
]]>10.5.2023 Ilta-Sanomien uutisessa käsitellään Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Uutisessa on esillä eteenkin Riikka Purra, sekä Petteri Orpo, jotka suunnittelevat noin 0,7 miljardin leikkausta sekä 0,8 miljardin kustannuksia hillitseviä toimenpiteitä. Uutisessa kerrotaan, että välttämättömistä palveluista ei leikata, mutta leikkaukset tulisivat näkymään kuitenkin. Petteri Orpo kertoo, että sote-kustannukset tulisi nousemaan 25 %, jos mitään ei tehtäisiin asialle, joten pieniä leikkauksia on kuitenkin tehtävä.
Muutenkin sote-alan palveluista on leikattu valtavasti, joka ei ole hyväksi kansalaisille ja työntekijöille, joista on jo valmiiksi suuri pula. Mielestäni sote-palvelut ovat väärä paikka leikata, sillä olen kuullut läheisiltä, jotka työskentelevät tuolla alalla, että tilanne siellä on nyt jo haastava sekä rahasta ja resursseista on suuri pula. Selkeää ratkaisua niin sanottuun sote-kriisiin ei luultavasti ole, mutta asia ei voi jatkua näin. Voidaan miettiä myös kompromissia, eli leikkauksia voitaisiin tehdä jonkin verran mutta ei hurjan 0,7 miljardin edestä, vaikka kustannukset ovat nousseet. Luultavasti koronapandemia on nostanut kustannuksia ja 2021 stat.fi tutkimuksen mukaan erikoissairaanhoito vie suurimman osan resursseista.
Olen itsekin istunut päivystyksessä monia tunteja, kun vastaanotto jonot ovat pitkät eikä hoitajia ole tarpeeksi tutkimaan potilaita. Myös on paljon puhuttu mielenterveyspotilaista, jotka eivät edes jaksa vaivautua hakemaan apua, sillä jonot ovat niin pitkät, että vastaanotto aika menee joka tapauksessa monen kuukauden päähän. Verojen nostokaan ei ole mielestäni vaihtoehto ja valtion lainatkin ovat jo suuret. Tilanne ahdistaa monia ja niin myös minua, eteenkin kun moni läheisitä on juuri sote-alalla töissä.
Opiskelijoiden lainataakan kasvu voi vaikuttaa haitallisesti heidän mahdollisuuksiinsa ostaa oma asunto. Suuret opintolainat voivat vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden velkaantumiseen ja luottoluokituksiin, mikä voi tehdä lainan saannista vaikeampaa. Tämä voi johtaa siihen, että opiskelijat joutuvat lykkäämään omaan asuntoon muuttamista tai jopa luopumaan siitä kokonaan.
Tilanteen korjaamiseksi on tärkeää, että opiskelijoiden lainataakkaa kevennetään, jotta he voivat paremmin hallita talouttaan valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi opintotuen ja -apurahojen korotus tai muiden tukimuotojen lisääminen voivat auttaa vähentämään opiskelijoiden velkaantumista. On myös tärkeää, että opiskelijat saavat tarvittavan tuen ja ohjauksen työllistymisessä valmistumisen jälkeen, jotta he voivat saavuttaa taloudellisen vakauden.
Lisäksi asuntojen hintojen nousu voi olla yksi este opiskelijoiden omistusasumiselle. Siksi on tärkeää kehittää keinoja asumisen kustannusten hillitsemiseksi, kuten tukia ensiasunnon ostajille tai edullisempia asumisvaihtoehtoja opiskelijoille. Lisäksi on tärkeää parantaa vuokra-asumisen laatua ja saatavuutta, jotta se voi toimia joustavana asumisvaihtoehtona opiskelijoille.
Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden lainataakan kasvu voi olla esteenä oman asunnon ostolle, mutta tilannetta voidaan korjata tukemalla opiskelijoiden taloudellista hyvinvointia ja kehittämällä edullisempia asumisvaihtoehtoja. On tärkeää, että yhteiskunta tarjoaa riittävän tuen ja mahdollisuudet opiskelijoille, jotta he voivat menestyä opintojen jälkeisessä elämässä.
https://yle.fi/a/74-20030202
]]>Ylen uutisessa kerrotaan yliopisto opiskelijoiden mediaanilainamäärän yli kolminkertaistuneen kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 opintolainaa otettiin suunnilleen 6 700 euroa ja vuonna 2022 suurimmillaan jopa 22 600 euroa. Suurta harppausta osin selittää opintolainojen kuukausimäärän korottaminen vuonna 2017. Kyseisellä muutoksella on ollut paljon vaikutusta opiskelijoilla oman asunnon hankkimisessa.
Opintolainan ottaminen ja myöhemmin sen maksaminen voi olla hyvinkin stressaavaa monille opiskelijoille. Ja tämä vaikuttaa negatiivisesti heidän mielenterveyteensä ja yleiseen hyvinvointiin. Stressi lainan ottamisesta voi myös vaikuttaa monien opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmiin. Mutta lainan lisäksi voi kuitenkin opiskelun ohella tienata käymällä töissä. Toisaalta töissä käyminen voi tehdä opintoihin keskittymisestä hankalaa. Joillekin töissä käyminen on toimivampi tapa kuin lainan ottaminen, kun taas toisille ei.
Lainan ottamista selittää opiskelijoiden oma taloudellinen tausta. Kaikkien ei edes tarvitse ottaa lainaa ollenkaan, kun taas joidenkin on pakko selviytyäkseen. Varakkaammat opiskelijat saattavat saada rahallista tukea perheeltään, eivätkä sen koommin tarvitse erillistä lainaa.
Pankin luoma stressitestaus suositellaan tekemään, koska sillä varmistetaan maksukyky, kun korko nousee. Tämä antaa realistisemman kuvan opiskelijoille heidän taloudestaan ja auttaa heitä asuntoa etsiessä. Lainan määrä kuuluisi kuitenkin olla kohtuullinen lainamaksukykyyn nähden, jotta ei esimerkiksi joudu tulojen muuttuessa maksu vaikeuksiin. Vaikka siitä huolimatta opiskelija päättäisi ottaa opintolainaa enemmän kuin olisi järkevää, on kuitenkin hyvä asia, että takaisinmaksu aika on pitkä, peräti 30 vuotta. Opiskelijoiden lainataakka on kasvanut merkittävästi, ja sillä voi olla vaikutuksia oman asunnon ostoon (yle.fi)
]]>Tämä päätös voi vaikuttaa positiivisesti talouteen pitkällä aikavälillä, mutta se voi myös aiheuttaa lyhytaikaista taloudellista painetta. Korot ovat olleet erittäin alhaisella tasolla viime vuosien ajan, mikä on kannustanut sijoittajia ja yrityksiä ottamaan riskialttiita sijoituksia . Tämä on johtanut moniin positiivisiin talousasioihin, mutta samalla se on kasvattanut inflaation riskiä.
Kun itse tarkastelen tätä asiaa tarkemmin, päällimmäisenä mielestäni tämä on hyvä kokeilu, jonka varsinainen lopputulos tullaan huomaamaan jonkun ajan päästä, tällä skaalalla tehtyjen päätöksien vaikuttavuutta ei huomaa hetkessä. Sen jälkeen voidaan miettiä mahdollisia jatkotoimenpiteitä sen mukaan, millainen vaikutus päätöksellä on ollut, positiivinen tai negatiivinen.
Ohjauskoron nostaminen voi hidastaa talouskasvua ja hidastaa inflaation nousua. Se voi myös olla tärkeä signaali sijoittajille ja yrityksille siitä, että keskuspankki on valmis puuttumaan talouden riskeihin. On kuitenkin tärkeää, että korot pysyvät kohtuullisella tasolla, jotta talouskasvu voi jatkua. Jos korot nousevat liian nopeasti tai liikaa, se voi johtaa talouskasvun laskuun ja talousongelmiin, eli mielestäni tähän liittyviin kysymyksiin tarvitaan vain ajan testi. Mielestäni tämä on kuitenkin hyvä kokeilu ja ilman tekemällä asioita eri tavalla tai kokeilemalla uusia linjauksia toimia asioiden kanssa, ei voida päätyä parempaan lopputulokseen.
https://www.is.fi/haku/?query=Taloussanomat-Bloomberg
]]>Mielestäni tekoäly luo suuria mahdollisuuksia ihmiskunnan kehitykselle, mutta siinä on monia riskejä. Tekoälyn käyttö tärkeissä töissä on näin varhaisessa vaiheessa vielä hieman riskialtista. Sen virheet esimerkiksi terveydenhuollon alalla voisivat mahdollisesti johtaa useisiin kuolemiin. Tekoälyn käyttöä yrityksissä tulisi monitoroida tarkasti, varsinkin, koska se on niin uutta ja tuntematonta.
Tekoäly alkaa pikkuhiljaa viemään mitä enemmän työpaikkoja. Tämä näkyy esimerkiksi ihmisten tyytyväisyydessä ja on ongelma yhteiskunnalle. Työn menetys voi johtaa myös masennukseen. Suurella aikavälillä tekoälystä saattaa olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Toki se nopeuttaa monia asioita ja on viisaampi kuin yksikään ihminen. Sen vaarat silti pelottavat ihmisiä. Tekoälyä käsitellessä syntyy eksistentiaalinen pelko siitä, että se jonain päivänä korvaa ihmisen täysin. Tämä mielessä tekoälyä tulisi käyttää töissä, mutta ainoastaan ihmisten hallittavana.
Tekoälyn muita riskejä ovat esimerkiksi chat.gpt sekä deepfake-teknologia. Tekoälyä voi nykyään käyttää virallisten tekstien luomiseen sekunneissa tai julkkiksista kertoviin pilavideoihin. Riskit tällä alalla ovat loputtomat ja niiden käyttö on jo näkynyt sosiaalisessa mediassa. Kysymys oikeasta ja tietokoneen luomasta on jo niin ohut linja, että sitä kohta voi edes tunnistaa.
Asiantuntijat: Tekoäly muodostaa eksistentiaalisen uhkan ja riskin miljoonien ihmisten terveydelle - Talous | HS.fi
]]>